Viimeksi oltiin siis matkalla Nuweibaan
Aqabanlahden rannalle. Nuweiba on aika lailla kuollut kyläpahanen Siinain
niemimaan rannikolla ja useat suuret keskeneräiset rakennusprojektit alueella
kertovat karua kieltään siitä, että alueen tulevaisuus on kaikkea muuta kuin
helppo. Meidän isäntä Samir veti yhtä alueen ainoista aktiivisista
pienresorteista ja tarjosi ihan mukavan paripäiväisen rannalla. Biitsiltä
suunnattiin sitten lautalle ja lahden yli Jordaniaan. Lauttamatka tarjosi kyllä
sekin ihan omanlaisensa elämyksen käsittämättömän odottelun ja shakaalien ruokailua
muistuttavan matkalaukkujen palautussysteemin muodossa. Oma olokin alkoi päivän
aikana merkittävästi heiketä ja alkoi näyttää selvältä, että Nuweibassa
systeemiin oli luikerrellut mahapöpö.
Jordanian keikka alkoi Aqabasta, mistä piti
jatkaa aavikolle Wadi Rumiin. Tehtiin kuitenkin ohjelmaan muutos sään takia ja
ajettiinkin ensin Petraan pariksi päiväksi, mistä sitten palattiin Wadi Rumiin,
kun myrsky oli hellittänyt. Samalla vältettiin myös se mahdollisuus, että
oltaisiin Petrassa sateen aikana, jolloin kohde usein suljetaan, koska se
tulvii sijaintinsa vuoksi todella helposti. Petrassa tehtiin aika lailla
perussetti eli The Treasury, myös Al-Khubtha trail, ja Monestary. Aika lailla
helppoja reittejä kaikki, vaikka tietysti portaita ja kilometrejä tuleekin
kohtuullisesti. Jos kunto ei kestä, niin rahalla saa eläintä alle. Aamulla on
huomattavan hiljaista, joten kannattaa iskeä heti kuuden jälkeen.
Petrasta siis sitten aavikolle Wadi Rumiin,
missä käytiin aavikkoekskursiolla lava-autojen avulla. Ihan ok sanoisin, ei
kuitenkaan ihan mikään pakollinen juttu. Yö leirissä oli samaa linjaa Egyptin
yöjunan ja purjeveneen kanssa – en siis välttämättä suosittele
mukavuudenhaluisille. Wadi Rumista edettiin Karakin linnan ja Kuolleen meren
kautta mosaiikkikaupunkina tunnettuun Madabaan ja sieltä lopulta Ammaniin,
missä tein vielä iskun Jerashin roomalaiskaupunkiin ennen suuntaamista lentokentälle.
Maana Jordania on paljon organisoituneempi
kuin Egypti, myöskin yleinen puhtaus on eri tasolla ja myös kauppiaiden ahdistelu
huomattavasti kohtuullisempaa. Hintataso on korkeahko ja erityisesti ruoka
tuntui välillä kalliilta jopa kotimaisen mittapuun mukaan. Neuvoja tai ohjeita
ei kannata täälläkään kysyä oikein keneltäkään peruslokaalilta, sillä kukaan ei
tiedä mistään mitään. Itseensä ja opaskirjaan tai luotettavasta lähteestä
saatuun tietoon luottaminen on keskimäärin parempi ratkaisu.
No, mitä Jordaniassa kannattaa käydä
tsekkaamassa? Ihan pakollinen on mielestäni ainoastaan Petra. Sen jälkeen
sitten Jerash, Kuollut meri ja Wadi Rum, niin peruspaketti onkin kasassa.
Uskonnolliset kohteet ja mosaiikit eivät nouse omalle listalle.










