My Sydney

During my first three days in Sydney I have walked my ass off. First day I made my excursion at Circular Quay and The Rocks area at the harbour. Although I have seen the Opera House and the Harbour Bridge hundreds of times from TV, they still are quite impressive when you finally get to see the live versions. Much advertised Bridge Climb seems to be very popular and so are the different tours at the Opera House. Especially Bridge Climb is a phenomenal cash cow since all the climbers pay at least 200 AUD for their effort and pictures since cameras are not allowed. I chose otherwise and did Pylon Lookout instead. That is the climb to the Pylon on the harbour side of the bridge which sends you back ten bucks.

For the transportation in the city I totally recommend the MyMulti weekly pass for 43 AUD that you can get from ticket machines all around the city. Note that you can not buy ticket in the bus/train/ferry.

On my second and third day here I did some more walking as I made my way through the much praised Coogee to Bondi (CB) (1,5 hrs; 5,5km) and Spit to Manly walks (SM) (3hrs; 12,5km including Grotto Point).

So the verdict: CB is an easy walk on paved pathway for everyone. Busy on cloudy day, probably very busy when it is sunny. Includes lots of eye-candy for both sexes plus regular beach views. SM – little bit more demanding walk through more versatile scenery. Bush, beach, rocks, backyards (of the rich) and finally town of Manly. Not so crowded, more chances to see some wildlife, more relaxed environment than CB. Grotto Point not really worth of 1 km detour. I’d say SM was more my kind of walk although I can see the appeal in CB too. Both are a little bit overrated in different blogs and guidebooks. If not interested in walking, take the bus to Bondi & Coogee and the ferry to Manly and see the contrast.

Today a rest day, tomorrow probably a day trip to Blue Mountains and on Saturday I’ll start the tour to Melbourne with Topdeck.   

Read more »

New Zealand - almost done

I did the Milford Sound daytrip from Queestown with Jucy Cruize. One thing a traveler might want to consider is that the bus ride, although very scenic one, will take 6 hours there and 4 hours back. Flight to Milford takes only 45 minutes but it costs 300 dollars more than the bus. So, make your pick.  The cruise itself takes 1,5 hours and offers some unbelievable scenery and some seriously windy conditions going towards the Tasman Sea. Remember to take your windbreaker, sun block and camera.

The next day we were off to doing the New Zealand’s most famous extreme activities as we did the Nevis Bungy (134 m) in the morning and the Lake Wanaka Skydive in the afternoon (12000 ft.). Both of the activities will cost you some serious money (Nevis 290, Wanaka 429 plus the videos and photos Nevis 80, Wanaka 199.) so plan your budget accordingly. I did not.

However, after doing both, I have to say that these are definitely the best extreme activities you can experience. There is nothing quite like the rush that free-falling gives you. On the other hand if you don’t have the guts for heights you will probably get freaked out just watching other people going at it.

Today I was supposed to do some hiking on Franz Josef Glacier but the weather did not do us justice and all the hikes were cancelled so no much expected glacier time on this trip.  Tomorrow back to Christchurch and on Sunday flight to Sydney, Australia.

Read more »

Uusi-Seelanti lähes paketissa

Otetaanpa pientä yhteenvetoa Uudesta-Seelannista myös suomeksi. Olen siis viimeiset reilut pari viikkoa kiertänyt maata Hakatours-nimisen firman kiertoajelulla. Kanssamatkustajina on ollut 16 tyyppiä eri puolilta maailmaa (USA, UK, Brasilia, Italia, Itävalta, Sveitsi).

Uusi-Seelanti on maana helppo matkustaa – kieli on matkailun de facto eli englanti, palvelut ovat kaikkialla saatavilla, majataloja ja hotelleja on pilvin pimein, hanavesi on juomakelpoista. Hintataso on korkea, jopa korkeampi kuin Suomessa, joten budjettimatkaajan paratiisi maa ei siis missään nimessä ole. Muutenkin on jäänyt vähän vaisu kuva. Älkää käsittäkö väärin. Maa on kuin pohjoismaiden ja keskieuroopan yhdistelmä – puhdasta luontoa, maanviljelystä, merenrantoja ja vuoristoja. Matkailubisnes täällä vain tuntuu keskittyvän aika paljon erilaisten extremeaktiviteettien ympärille ja ne ovat poikkeuksetta erittäin kalliita ja niiden suorittamiseen liittyvät kuvat ja videot maksavat luonnollisesti vielä ekstraa. Samoin ilmaiseen nettiin tottuneet joutuvat täällä pettymään, sillä sellaista ei ole tarjolla kuin erään hampurilaisravintolan toimipaikoissa.

Homma toimii kuitenkin hienosti ja järjestelmällisesti, kuten pitääkin. Missä siis mättää, jos kuvailen fiiliksiä vaisuiksi? Oikeastaan vika ei ole niinkään Uudessa-Seelannissa, vaan siinä, että Uusi-Seelanti ei ole tarjonnut itselleni oikeastaan mitään uutta. Toisin sanoen, tämä on mielestäni juuri sellainen maa, mistä saa paljon wau-fiiliksiä, jos ei ole hirveästi matkustanut. Olisi ehkä tuota hintaa lukuunottamatta siis aika ideaali paikka aloittelevalle travellerille – ja kyllähän niitä täällä paljon pyöriikin.

Otetaan tähän lopuksi kuitenkin vielä omat suositukset Uuden-Seelannin matkaajille:

Halvat huvit:

• Isojen kaupunkien puistot – virheetöntä nurmibaanaa silmänkantamattomiin, kuin tehty treenaamiseen ja pelailuun.
• Lake Tekapo & Mt. Cook – pelkät näköalatkin erittäin vaikuttavia.
• Luge-alamäkiautot Queenstownissa – tyhjä baana on paras baana.
• Vaellukset – harmi, että itselläni ei ollut tällä kertaa aikaa mihinkään pidempään tallaukseen ja sitten ne vähäisetkin peruttiin sään takia.
• Black water rafting

Massia vaativat nostattajat:

• Laskuvarjo- ja benjihypyt (Nevis ja Wanaka); muuta ei tarvitse edes kokeilla, jos on yhtään kanttia.

Erityismaininnat:

• Wellington – Pohjoissaaren ykkösmesta.
• Kathmandu retkeilyvälinekauppa Christchurchissa – mitä kaikkea matkailija voikaan haluta.

Read more »

New Zealand - from Taupo to Queenstown

We left Taupo with a bit of a disappointment since basically all the activities got cancelled due to bad weather. On our way to Wellington we stopped to see the mountains – especially Mt. Ruapehu (The Sleeping Giant) was impressive with its snow covered surroundings. Second stop on the way was at Gravity Canyon at Taihape where we did again some extreme activities. I tried so called Flying Fox but I have to say that it was kind of walk in the park, no major rush there. Bungy and the swing are much better choices to get your socks off. I’m also a bit disappointed that pictures/videos are not included in the price of activities that cost over 150 dollars (100 €).

We got to Wellington late afternoon and headed for lunch and some drinks – it was Wednesday so students were out and it was very good wibe going on at The Establishment where we were hanging out. Next day we did city tour that included breakfast at Maranui (Islands Bay), visit at Weta-studios and Mt. Victoria viewpoint. After that I also did some training at excellent local gym called Exodus and visited the Te Papa museum which was ok but did not change the way I feel about museums (stay away is the best policy).  After night out at Wellington we headed to Interislander ferry that took us to South Island. 

First stop at Picton for lunch and then to Kaikoura for the night. Next day most of our group went for dolphin swim – me and couple of others stayed on the land and did the Kaikoura Peninsula Walkway which is an easy 3 hour hike with some quality scenery. In the afternoon we turned our caravan towards the unlucky Christchurch that is being rebuilt after the earthquakes in 2010 and 2011 that basically destroyed the city.

We stayed at very interesting Jailhouse Accommodation which is built inside of an actual old jailhouse. I also did a quick workout at nearby Hagley Park which had great grass areas for running. Next morning we did a city tour and saw some of the destruction done by the earthquakes. It is estimated that rebuilding will take 15 years!  From Christchurch we drove to absolutely beautiful Lake Tekapo where we enjoyed the views of some alpine waters & mountains. This morning we drove  to Queenstown where we first enjoyed some budget activities by taking the gondola up to the viewpoint and driving the luge which was really fun. Later we had dinner at the famous Fergburger which makes absolutely killer burgers. Now some sleep before taking the bus to Milford sound and back tomorrow. Day after tomorrow we'll do some extreme sports in form of Nevis bungy and Wanaka skydive. 

Read more »

New Zealand - from Auckland to Taupo

I arrived Auckland after 35 hours of different transportation methods. First accommodation at YHA Auckland International. After getting my room and my stuff fixed, I took a nice run to Auckland Domain which is a nice big park area just outside central Auckland. Conditions could not have been better – nice hilly grass field and temperature almost 20 degrees. In the evening a quick bite near the tower and back to the motel to prepare for the next day.

Some problems with time difference but I think it was to be expected (+11 hrs). In the morning meeting with the group and after breakfast on the road towards Coromandel Peninsula and more specifically Whitianga and Turtle Cove. In the afternoon we spend a good while with some bone crafts in a local carving shop. As a result I am now a proud owner of a Fish Hook that represents a person who is witty, friendly, strong willed and determined to succeed until the end of life.

Coromandel Peninsula viewpoint

In the evening we spend time just hanging out and doing some dinner at the motel. Next morning we got on to some seakayaking at Mercury Bay & Cathedral Cove. Me and my paddle partner ended up soaking wet after turning the kayak upside down once. After the wet adventure we headed to Waitomo (Kiwi Park) for the night. While driving I got strong Finland and Switzerland wibes since the similarities between these countries are clear: well organized, unspoiled nature, agriculture dominated landscape, small towns, expensive prices.

Hakatours seems a good choice so far – everything nicely handled. Would not like to be on Kiwiexperience bus which is full of teenagers and known also as the shag bus around here. Bar scene is almost the same everywhere – why come this far unless the emphasis is on the destination and journey itself? I’m officially old after writing this. Oh, one more observation – price level here is very high, almost Norway-high. Especially restaurants charge shameless prices for average stuff. On top of that internet is basically always with additional cost. I’ll try to get some local sim-card with data plan since also the roaming is ridiculously expensive even on sms.

At Waitomo we did the famous black water rafting and saw the glowworms at the Ruakuri caves. This was actually quite nice activity although you get a bit chilly while tubing in cold water. Our guides were excellent and overall the business was well handled by Black Water Rafting co. We kept on going towards Rotorua and on the way we stopped at AgroVentures activity park where some of us enjoyed ride on a speedboat and got a feel of a skydiving simulator. We arrived Rotorua and nice and new YHA there in the afternoon and in the evening we headed for Maori culture display at local Mitai-village. I’ve seen this kind of cultural displays before (Tanzania, Peru x3, Ecuador) and I have to say that this was really good and the food cooked at Hangi (hole in the ground) was just great.

Next day we also visited some thermal park called Wai-O-Tapu thermal wonderland which was a nice display of the volcanic activity within the area of Rotorua. From Rotorua we drove to Taupo where we were supposed to do one of the activities I was really looking forward to – the Tongariro Alpine Crossing which is a demanding day hike at the mountains. Unfortunately the weather conditions did not allow the hike so we got stuck at Taupo instead. We did Rapid Jet boating which was kind of a disappointment – wasn’t really that exciting or spectacular although the service otherwise was ok.

Read more »

Miksi matkustaa?

Blogini lukijat ovat suurimmaksi osaksi kotimaisia, joten kirjoitetaanpa vaihteeksi hieman myös suomeksi. Käsittelen tässä hieman omia näkemyksiäni matkustamisesta. Monia kiinnostavat erityisesti matkailuun liittyvät motiivit ja inspiraatiot - miksi joku haluaa käyttää rahansa ja aikansa maailmalla kulkemiseen? Omalla kohdallani pääasiallisia syitä on kolme: vapauden tunne, luonnonihmeet ja itsensä kehittäminen.

Vapauden tunnetta on vaikea kuvailla muuten kuin kontrastina jokapäiväiselle arjessa elämiselle. Olen kuitenkin omistanut suurimman osan elämääni tietyntyyppiselle kurinalaisuudelle, joka on vahvasti leimaavaa niin opiskelulle, työn tekemiselle tai urheiluharrastukselle – näiden parissahan olen kuitenkin viettänyt suurimman osan elämästäni.

Ensimmäistä kertaa olen käynyt ulkomailla vasta 1997, kun olin mukana EU:n pienryhmävaihdossa, jonka puitteissa matkustimme Italiaan. Tuolloin vieraan kulttuurin piirteet eivät vielä tehneet lähtemätöntä vaikutusta, vaan olin enemmänkin helpottunut palatessani kotiin ja tuttuihin ympyröihin, vaikka muutamia hienoja fiiliksiä tältäkin reissulta sai.

Ensimmäinen kaukomatkani Malesiaan vuonna 2005 on se yksittäinen reissu, joka koukutti minut lopullisesti matkustamisesta saataviin elämyksiin. Muistan vahvasti saapumisen Kuala Lumpuriin turkoosin veden ylle. Samoin minareetin rukouskutsun ollessamme samana iltana uima-altaalla Penangilla pimeyden jo laskeuduttua. Tämä on se sama tunne, jonka takia haluan yhä uudestaan matkustaa maailman ääriin. Tunne siitä, että on kaukana kotoa kokemassa jotain uutta ja erilaista, eikä mikään arkinen sitoumus rajoita mahdollisuuksia nauttia tästä uutuuden viehätyksestä.

Samantyyppiseen tunnetilaan liittyvät myös luonnonihmeet. Vaikka suurkaupungit ovat sinänsä hämmästyttäviä ja tavallaan kauniita nekin, minulle luonto, eläimet ja maisemat ovat aina olleet vaikuttavampia. Andamaaninmeren saaret usvan takaa, auringonlasku virheettömällä hiekkarannalla, Bunakenin koralliriutan uskomaton elämä, Kilimanjaron jäätiköt, Serengetin gnuuantilooppien vaellus ja öinen tähtitaivas äänineen, Victorian putousten valtava voima, Krabin liekehtivät kalliot, Andien lumiset huiput, Titikaka järven loputon selkä, Perun hiekkadyynit, Amazonin öinen ukkoskuuro, Zionin jylhät korkeuserot ja Yosemiten upeat maisemat, vain muutamia mainitakseni, ovat niitä asioita, joiden kokemisesta en voi koskaan saada tarpeekseni.

Itsensä kehittämisen aspekti taas on selvästi sukua sille kurinalaiselle ja rationaaliselle ajatusmaailmalle, jonka mukaan jokaisessa tilanteessa voi toimia sopivalla tavalla, kunhan osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön. Vieraissa kulttuureissa toimimiseen pätee sama periaate. Mitä enemmän tiedät, sitä paremmin pystyt toimimaan uusissa ja yllättävissäkin tilanteissa. Edellyttäen tietysti, että olet tarpeeksi avoin ottamaan opiksi.

En missään nimessä halua sanoa, että tekemilläni matkoilla oppii miksikään kulttuuriekspertiksi, sillä suurimmaksi osaksi matkailijat ovat kuitenkin tekemisissä niiden ihmisten kanssa, jotka jollain tavalla liittyvät turismin ympärillä oleviin elinkeinoihin ja niistä suhteista on välillä aitous kaukana. Väitän kuitenkin, että siitäkin huolimatta havaintoja tekevä yksilö ymmärtää jotain siitä maailmasta, missä ihmiset elävät länsimaisen luksuksen ulkopuolella.

Maailma on täynnä toinen toistaan hienompia paikkoja, ihmisiä ja kokemuksia. Olen sitä mieltä, että parhaiten sitä kaikkea oppii ymmärtämään matkustamalla ja kokemalla itse. Suomalaisten kirjasivistyneisyys on huippuluokkaa. Tiedämme paljon kaikesta, mutta olemme usein hieman liian juuttuneita omiin tapoihimme. Siksipä aika moni ei koskaan uskallakaan välimeren pakettimatkoja pidemmälle. Mukaviahan nekin ovat, mutta jos yhtään kutkuttaa, niin suosittelen ehdottomasti lähtemään kohti tuntematonta. Se, jos joku, avartaa mieltä.

Read more »